Lippiksiä

Lähti vähän niin sanotusti lapasesta tämä homma, mutta onneksi talossa on useampi pää. Tuli nimittäin useampi lippis. 

Kirppiskankaista enimmäkseen. Kaava muokattu lierihatun kaavasta. 

Sekä pitkää että lyhyttä lippaa esiintyy päähineissä.

Kaikkien lakkien lipat on kovetettu tukikankaalla. Trikoisissa myös lakkiosa.

Tuli todettua, että silitys on onnistuneen lippiksen valmistuksessa kaiken A ja O. Eli on vain jaksettava kohottaa takamus istuimesta ja silitettävä päälaen saumat auki. (Katsokaa vaikka tuota tytön lippistä. Tuo kangas ei silinnyt silityksestä huolimatta ja lakki ei näytä oikein hyvältä.)

Tarkoitus oli tehdä vauvalle Majapuun kankaanlopusta body, mutta pitkien neuvottelujen tuloksena minun oli uhrattava kangas tähän lippikseen.

Kaikissa lakeissa takana kuminauhakiristys ja sisällä vuori.

Huomasin kätevimmäksi tavaksi ommella lippikset seuraavassa järjestyksessä:

1) Lakkiosa päällisestä ja vuoresta. (Muista jättää vuoreen kääntöaukko.) 

2) Lakkiosien silitys. Silitä samalla tukikangas kiinni lippaan.

3) Lipan kokoaminen.

4) Kuminauha vuorikankaan niskaan.

5) Lakit oikeat puolet vastakkain alareunoista yhteen. Lippa jää sinne väliin.

6) Käännä lakki oikein päin. Sulje kääntöaukko. Tikkaa kuminauhakuja niskaan. (Muuta en jaksanut tikata.)

7) Ja jaksa vielä silittää lakki, niin se alkaa näyttää paljon paremmalta.

Sivistyneempiäkin tapoja saattaa olla, mutta tällä tavalla näitä syntyi oikein vauhdikkaasti. Minähän aina kokeilemalla opin, kun en ehdi kaivaa ohjeita mistään. 

Nyt on sunnuntai ja sunnuntaithan on aina Oivan ompeluhuoneessa sellaisia päiviä, että ompelukoneet ei käynnisty. Olen havainnut oikein tarpeelliseksi tällaisen lepopäivän (vaikka joskus vähän sormenpäitä nipisteleekin ja katse meinaa etsiytyä tuonne kangaskaapin suuntaan.) 

Leppoisaa sunnuntaita itse kullekin!