Ompeluhuoneen kauppa

26. joulukuuta 2013

Neulemalleja lasten ja aikuisten pukimiin


Sain lahjaksi tällaisen vanhan kirjan, joka sisältää neuleohjeita vuodelta 1945. Sodan jälkeisissä tunnelmissa kirjan koonnut Aino Hausmann valittelee esipuheessa sitä, miten hankalaa on saada lankoja. Lopuksi hän toteaa: "Muutenkin naisten ahkerat sormet keräävät hiljaisuudessa kokoon miljoonia, joita ei viedä tilikirjoihin, mutta joiden olemassaolo näkyy kansakunnan hyvinvoinnissa."
Ja ajatella, sama harrastus jaksaa innoittaa meitä suomalaisia naisia vielä nykyäänkin. Tosin tuolloin neulominen ei tainnut olla harrastus, mutta varmaan jotain samanlaista aikaansaamisen riemua nuo esiäiditkin ovat aikanaan kokeneet.

Kirjassa on kerrottu suomalaisista perinneneuleista. Siitä löytyi monta kiinnostavaa ohjetta. Olisipa aikaa toteuttaa joskus joku niistä!

20. joulukuuta 2013

Tupsuja ja rivi norsuja

Tuntuu olevan helpompaa (ja hauskempaa) ommella uusia tonttulakkeja kuin etsiä vanhat varastosta.




Puuvillakangas Eurokankaasta paitsi väliin on eksynyt yksi marimekkoinen. Tupsut on kivoja, mutta niiden tekeminen ei niinkään. 
No, saivatpahan lopulta omansa jokainen lakki.

----------

Minäkin uskalsin kokeilla sitä, mitä muutamat uskaliaat käsityöblogistit. Kudoin vauvalle villahaalarin pyörönä, siis ilman vetoketjun paikkaa, ja täten sain kutoa aina oikeaa. Kun tekele oli valmis, ompelin pari kertaa tiheää siksakkia kuviteltuun vetoketjun paikkaan. Sitten otin rohkeasti sakset käteen ja leikkasin haalarin auki siksakkien välistä. Lopuksi varmistin vielä siksakilla reunat uudelleen. Vetoketjun ompelin varmuuden vuoksi käsin.



Kuviona taas näitä ihania norsuja, joihin olen niin kovin mieltynyt. Haalariin minulla ei ollut muuta ohjetta kuin Ruttunutun ekstrahelppo paitaohje, jossa neulominen aloitetaan ylhäältä. Lankana lempilankani Novitan Florica.


----------

 Minäkin innostuin tekemään pikkuiselle Piipin. Idean sain Lotalta

'

Kädet, jalat ja pään tein näin: leikkasin valkoisesta trikoosta suorakulmion, joka oli reilusti itse Piipiä suurempi. Nurkkiin ja keskelle ompelin ympyrät, jotka kiristin palloksi ja täytin vanulla.






No niin. Nyt saa joulu tulla, kun pienimmällekin on joululahja. 

Hyvää joulua itse kullekin säädylle!



5. joulukuuta 2013

Yksinkertainen imetysmekko

Ompelin pitkästä aikaa itselleni. Näitä yksinkertaisia imetystunikoita tai -mekkoja olen tehnyt vuosien varrella vinon pinon, mutta uuden ihanaisen vauvan myötä innostuin taas ompelemaan yhden lisää, kun vanhat ovat jo aikalailla kulahtaneet.



Idea tässä mekossa on kaikessa yksinkertaisuudessaan se, että etukappale koostuu kahdesta osasta. Alempi ihoa vasten tuleva osa alkaa kainalosta ja jatkuu niin pitkälle kuin vaatteelle pituutta tahtoo, päällyskappale taas alkaa olkasaumoista ja päättyy tuonne jonnekin vyötärön yläpuolelle. Päällyskappaleen leikkaan n. 5 cm leveämmäksi kuin aluskappaleen ja laitan alareunaan kuminauhakujan. Etukappaleessa on siis rintamuksen kohdalla kaksi kangasta päällekkäin ja siitä aukosta, joka muodostuu, kun kankaat vetää erilleen on sitten kätevä erinäisissä tilanteissa ruokkia pienokaista. Velourkangas Metsolasta.

Hox hox imetysmekkojen tekijät: piti tulla lisäämään tarkennus yllä olevaan. Jos teet joustavasta kankaasta, kannattaa ommella imetysluukun molemmat kappaleet yhtä leveinä  eli ei päällyskappaletta leveämpänä kuin alakappale.