Jumppis kesäksi

Kesää odotellessa leikkelin tämän Metsolan joustofroteen kuopukseni jumpsuitiksi. Viime kesänä oli tällainen asuste kovasti käytössä ja arvelen, että voisi olla tulevanakin. 

Kuvia hänestä on tätä nykyä mahdottoman hankala ottaa, koska hän ei ole lainkaan aloillaan. (Hiusten kampaus ei kuitenkaan toistaiseksi aiheuta haasteita, koska niitä ei ole.)

Kaava on siitä norjalaisesta Hellt speciellt og jubel -kirjasta. Ja jo koossa 92 cm, aika iso vaate hänelle vielä, mutta silti, missä on mun vauvani?!

Niin katsokaa vaikka, siihen hän kiipesi ja alkoi "leipomaan", ei mikään vauva enää. Ihana taapero.

Vetoketjulliset päiväpeitot

Muistan, kun aikanaan seisoin Marimekon tehtaanmyymälässä ja yritin päättää, tarvitsenko puoli leveyttä vai koko 150 cm:n leveydeltä kangasta lasten kerrossängyn päiväpeittoihin. Päädyin tietenkin pihistelemään ja puoleen leveyteen.

Seurauksena oli, että peitot ja tyynyt pursuivat päiväpeittojen alta, vaikka kanttasinkin päiväpeitot valkoisella useamman sentin levyisellä kaitaleella ympäriinsä. 

Aina silloin tällöin tajuntaani on hiipinyt ajatus, että näistä liian kapeista päiväpeitoistahan saisi sellaiset vetoketjulliset, mutta olen työntänyt asiaa kauemmas mielestäni, koska en ole ollut kiinnostunut ompelemaan vetoketjua lähemmäs kymmentä metriä. 

Viimein kuitenkin ärsyynnyin pursuavista sängyistä niin, että tilasin metriketjua Kangastukusta ja otin härkää sarvista.

Kiersin päiväpeiton kolmelta sivulta vetoketjulla, jalkopään jätin ilman vetoketjua. Eihän näistä taaskaan aivan täydelliset tullut, mutta paremmat kuin ennen joka tapauksessa.

Toisessa on patjan alla kuminauha (koska sain sen suoraan vanhasta parisängyn lakanasta, josta tein nuo reunukset), toisessa jonkin matkaa kangasta, joka tungetaan patjan alle. 

Aika näyttää, miten tämä toimii. 

Ommellessa pohdiskelin sellaista, että on ainakin kahdenlaisia ompeluprojekteja: niitä, joiden aikana nauttii ompelusta eikä muista odottaa sitä, että työ on valmis sekä niitä, joiden aikana odottaa vain sitä, että saa työn valmiiksi. Tämä kuului selkeästi jälkimmäiseen ryhmään.

Kummitusjumpsuitit

Ompelin yhdelle lapsista kummitusjumpsuitin (lasten keksimä nimitys). Yksi toisensa perään kaikki tahtoivat samanlaisen ja aina hain Eurokankaasta lisää joustofroteeta, jota onneksi sattui olemaan palalaareissa.

Näillä onkin nyt sitten kummiteltu oikein urakalla. Sehän onnistuu, kun vetää vetoketjun ylös asti kiinni. 

Äitikin pääsi jumpsuiteja tehdessä helpolla, kun kanttasi etuaukon ylös asti resorista leikatulla kantilla ja kiinnitti aukkoon vetskarin ylös asti. 

(Ja äiti päätti myös tilata kantinkääntäjän. Sen verran tukalaa on taiteilla noiden resorikanttien kanssa. Nähtäväksi jää, tulenko toimeen moisen laitteen kanssa.)

Tällainen ohuehkosta joustofoteesta ommeltu jumpsuit on ihanteellinen asuste myös painimiseen. (Suojelee tehokkaasti vastustajan kasvoja naarmuilta.)

Kaavat piirsin Miiinullekko-blogin oivallista ohjetta mukaillen taka- ja sivusaumattomiksi. Helppoa ja kätevää.

Kaikki joustofroteet Eurokankaasta. Huppujen vuorit Marimekon jämäpaloja ja tuo alla oleva vuori Luulajasta, mutta kaupan nimeä en muista (yllätys yllätys).

Ompelumerkkejä Tanskasta ynnä sivu- ja takasaumaton jumpsuit vauvalle

Tilasin jo toisen erän ompelumerkkejä Tanskasta, paikasta nimeltä Label yourself. Yrityksellä on suomenkieliset nettisivut, kuten voi huomata yllä olevaa linkkiä klikkaamalla. Viimeksi tilasin ihan vain tekstillä "oiva". Ompeluvaraa merkeissä oli riittävästi tekstin molemmin puolin, mutta ongelmaksi muodostui hidas järjenjuoksuni. Kun kiinnitin merkkiä saumaan, jouduin pohtimaan, tuleeko teksti oikealle puolelle vaatetta ja miten merkki kääntyy saumassa. Nyt sitten järkeilin oikein urakalla ja hoksasin, että voin kirjoittaa merkinsuunnitteluohjelmaan "oivan" kaksi kertaa peräkkäin. Väliin naputtelin muutaman välilyönnin. 

Kun taitan lapun kahtia, saan merkin, jossa on molemmilla puolilla sama sana eikä tarvitse enää ajatella niin paljon. Ja sehän tarkoittaa sitä, että ehdin ommella enemmän, kun ei mene aikaa ajatteluun. 

Tällä kertaa tilasin merkkejä, joissa on toisella puolella liimapinta. Koe-erän jo silitin kahtia ja hyvin tukevia yksilöitä näistä tuli. Toisaalta pienten lappujen silittäminen on aika rasittavaa ja lappua pitää silittää n. 10 sekuntia ennen kuin liima sulaa. 

Kokeilin myös silittää merkin kiinni villavaatteeseen, ja sekin tuntui onnistuvan. Sitä en ole vielä kokeillut, miten merkki pysyy pesussa. Luultavasti aion edelleenkin kiinnittää näitä pääasiassa ompelemalla saumaan.

Toimitus tuli suoraan kotiin kirjekuoressa muutamassa päivässä. Hintaankin olin tyytyväinen. Hintataulukko on tuossa nettisivuilla alun linkissä.

Tällaisena lakanana tulivat. Pöytäliinanakin näitä olisi voinut käyttää, mutta ompelumerkeille on enemmän käyttöä tällä hetkellä. 

-----------

Asiasta toiseen: Ompelin vielä yhden jumpsuitin vauvalle. 

Joustofrotee on Metsolasta. Kaava oma versioni Miinullekko-blogin taka- ja sivusaumattomasta haalarista. Tähän tapaan tehdä haalari ihastuin oikein kovasti. Varsinkin vauvalle ommellessa on mukava ajatus, että sivusaumat eivät paina ja hankaa ja sauma tulee vain eteen. Kaiken lisäksi oikein näppärä leikata ja ommella.

Kanttasin etuaukon kauttaaltaan resorilla ja ompelin siihen vetoketjun. Jatkoin vetoketjua lahkeeseen, jotta vauva on helpompi saada vaatteesta ulos (ja toisaalta myös siksi, että ainut saatavilla oleva sopiva vetoketju sattui olemaan pitempi kuin etuaukko).

Tällaista tällä kertaa.