Ompeluhuoneen kauppa

Näytetään tekstit, joissa on tunniste Bodyt. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Bodyt. Näytä kaikki tekstit

30. huhtikuuta 2014

Poikavauvalle vaatetusta

Pitkin matkaa olen ommellut kaikenlaista tälle pienimmälle lapsukaiselleni. 


Metsolan apilajoustofroteesta haalari, jossa reilusti leveyttä. Ajatuksena käyttää ulkohaalarina kesäiltoina (kun tuo pakkanen vain ensin väistyisi). Sivusaumattoman haalarin kaavan olen väsännyt muutamaa valmiskaavaa apuna käyttäen. Nepit myös lahkeissa, jotta voi vaihtaa helpommin vaipan. Raitaresorit Majapuulta.


Hupussa Marimekon raitatrikoo väärinpäin, kun kangas ei riittänyt oikeinpäin. 


Tämän vauvanvaateprojektin aikana yritin muodostaa vakiintunutta mielipidettä kantinkääntäjästäni. Tätä Majapuun collegehaalaria ommellessani olin sitä mieltä, että en pidä laitteesta: se kiristi resorikaitaleen liian tiukalle, minkä näkee esim. hupun reunasta.


Tämä samalla kaavalla kuin edellinenkin haalari.


Kirjastossa kun käytiin, niin lainasin ihan Ottobre-lehden 2/2012 ja piirsin sieltä Bert-bodyn kaavan, koossa 74 cm. Oli riittävän kapea ja kaikin puolin hyvä kaava. Samaisesta lehdestä myös tuo housukaava.  

Bodeja hurruutellesani aloin ajatella taas kauniita ajatuksia kantinkääntäjästä. Jotenkin trikoon kanssa se toimi paremmin. Valmista tuli äkkiä, kun kanttaus oli kätevää. (Kiitos Paula vinkistä. Teipillä vaatteet seinälle, kun lattialla ei oo tilaa kuvata...)


Nuo nauhapipot muokkasin jonkun ikivanhan lakkikaavan pohjalta. Pipot on niin ihania pienillä pojilla, mutta niin on nauhalakitkin ja tässä nyt yritin yhdistää molemmat ihanuudet. 

Siksak-trikoo Majapuulta, musta trikoo kaapista, resorit R-collectionilta, lakin kangas Luulajasta, ison kauppakeskuksen kangaskaupasta. Tämän tarkempaa informaatiota ei tästä päästä tällä hetkellä valitettavasti irtoa.


Samalla linjalla jatketaan, ei mitään uutta. Ruutujoustofrotee Metsolasta, norsut Ottobren kaupasta ja musta trikoo, kuten myös lakkikangas tilkkulootasta.

Tuo housukaava sitten olikin oikein iloinen yllätys, sillä takana on takakiila ja nyt mulla on toimiva kaava pöksyihin, joihin mahtuu hyvin myös kestovaippa. Tuo takakiila siis nousee vyötärölle asti. Keski-etu -saumaa ei ole ollenkaan. 


Ja vielä yhdet, kun oli niin hyvät kaavat kerrankin.


Velour jälleen Metsolasta ja trikoo Marimekosta, tottahan toki. Raitaresori Majapuulta, vihreä resori Metsolasta. Housut tuolla samaisella kaavalla, jota mainostin, mutta lisäsin siihen jalkaterät näihin yksilöihin.

Sellainen loppuhuomautus, että on se vain jälleen kerran ihmeteltävä tätä vauhtia, millä nuo ihmisen lapset kasvaa. Minun pienellä vauvallani on kaksi hammasta, minun pieni vauvani syö pottuporkkanaa ja juoksee kai kohta minua karkuun. Olispa vielä vähän aikaa pieni...

14. tammikuuta 2014

Tilkkutehdas



Kaapissa on melkoisen iso (lue: kallis) kasa uusia kankaita, mutta ankara omatuntoni ei antanut periksi ommella niistä ennen kuin kurkistin tilkkulaatikkoon. Jossakin mielessä tilkuista ompeleminen on hauskempaa kuin uuden kalliin kankaan silppuaminen. Ei ole suorituspaineita. Yllätyksekseni sain kursittua tilkuista tällaiset kuusi vaatekappaletta hurjaa vauhtia kasvavalle vauvelille.


Kankaita on osteltu sieltä sun täältä. Kolmas vasemmalta on 30 vuotta vanha äidiltä saatu tilkku. Samaisesta kankaasta on minulla ollut lapsena kesäpaita, äidin ompelema. Kaavan piirsin sopivan mallisesta bodysta.

(Peilissä näkyvä ellipsi ei ole ufo, vaan olohuoneen perintölamppu. Huomasin, että jos ripustaa ompelukset peilin eteen roikkumaan, saattaa peilissä näkyä jotakin. Ei ole vissiin tullut viime aikoina paljon peiliin tuijoteltua, kun meinaa unohtua jo nämä peilin ominaisuudet.)



Nyt voin tarttua uusien kankaiden pinoon.





2. marraskuuta 2013

Kotiintulovaatteet

Olen monesti päättänyt, etten ompele ihan pieniä vauvanvaatteita, koska ne mahtuvat vauvalle vain pari viikkoa, mutta sorruin taas. Pitäähän vauvalla olla kotiintulovaatteet, jotka on aivan häntä varten tehty.



Haalarin kaavat piirsin Polarn O. Pyretin 50 cm:stä haalarista, bodyn puolestaan pienimmästä kietaisubodystä, jonka kaapista löysin. Kyseessä on ensimmäinen ompelemani kietaisubody, mutta ei se niin vaikeaa ollut. Piti vain tarkkaan miettiä neppareiden paikat. Kietaisumallisia bodeja on niin kiva käyttää vastasyntyneellä, kun ei tarvitse pujottaa paitaa pään yli. 

Oli tosi kiva kiinnittää neppareita uusilla pihdeillä. Miksi en ole aiemmin hankkinut noita? 



Haalarin kangas Metsolan velouria, body Marimekon tasaraitaa, kierrätetty vanhasta tunikasta. 

Voi kun tekis mieli ommella toinen ja vaikka kolmaskin setti...