Ompeluhuoneen kauppa

26. tammikuuta 2014

Vartin vaippavillahousut ommellen

Tämä nyt on siinä rajoilla, että kehtaako näitä esitellä täällä. Kun aloin pitämään blogia syksyllä, kirjoitin ensimmäiseen postaukseen, että teen paljon tuunausjuttuja vanhasta uutta -menetelmällä. Ai teen vai? Viime aikoina olen ommellut lähinnä uusista kankaista, mutta esittelenpä nyt tällaisen jutun, jonka myötä palasin asiassa ruotuun.


Joskus saattaa käydä niin (ainakin näissä piireissä), että ihanan pehmeä villatakki kutistuu pesussa tai siihen tulee kriittiseen kohtaan tahra, joka ei lähde pois. Tällaisesta villatakista saa kahdet ohuet villikset vauvalle. (Lahkeet on vielä aika leveät, mutta vauvoillahan on tapana kasvaa.)


Muutaman vauvan verran kestäneen tuotekehittelyn seurauksena olen päätynyt ompelemaan villikset kolmesta kappaleesta. Sivukappaleet ovat keskenään samanlaiset suorakaiteen muotoiset pötkylät, niistä muodostuu sekä etu- että takalahje. Keskelle lisään alaspäin levenevän haarakiilan, joka alkaa vyötäröstä. Joskus teen sauman haaraan, jos kankaan mitta ei riitä pitkään haarakiilaan. 

Nämä ovat ekstrahelpot ja nopeat tehdä, kun leikkaa kankaan niin, että vyötärö on villatakin alareunasta, jolloin sitä ei tarvitse huolitella. Ompelen nurjat puolet vastakkain ja puen vauvalle niin, että saumat ovat päällä, jolloin saumat eivät paina vauvan ihoa. 

Jos joskus saisin haltuun riittävän pitkän hylätyn villavaatteen, esim. mekon tai pitkän villatakin, ompelisin siitä nilkkaan asti yltävän villikset tai jopa potkarit. Kaikki tutut, pilatkaa joku sellainen pliis ja lähettäkää mulle!

Tässä kestovaippailussa, jota tässä talossa harrastetaan olosuhteiden salliessa, tarvitaan myös näitä lisäimuja vaipan sisään. Sattuu olemaan lähipiirissä kohtuullisen säästäväisiä ihmisiä. Eräs sellainen oli säästänyt 90-luvulta kultaisesta nuoruudestani saakka T-paidan. Muistatteko aikaa, jolloin T-paita oli sitä trendikkäämpi, mitä leveämpi se oli. Tämän on täytynyt olla tosi trendikäs. Nyt se sai kaapissa vietettyjen vuosikymmenten jälkeen uuden elämän lisäimuina.


Ja tekstikin on kerrassaan napakka, vaikka ei minun tekeleideni henkeen oikein sovikaan:


Rattoisaa sunnuntaita itse kullekin!

2 kommenttia:

  1. Kivat villikset, meilläkin noita on jo useammat (liikaa). Jos pitävyyttä haluaa lisää, niin olen tehnyt keskikappaleen kaksinkertaisena. Oletko kirpparilta katsellut villavaatteita sillä silmällä? Minä olen löytänyt useita tuunattavia sillä tavalla.

    VastaaPoista
  2. Kiitos vinkistä! Oon joskus tehnytkin kaksin-tai kolminkertaisia keskikappaleita, mutta nyt halusin ohuita.

    VastaaPoista