Eurokankaan polyestertrikoosta kesämekkonen. Olen ihmetellyt, että tämä uimapukukankaalta tuntuva materiaali toimii näin hyvin vaatteena. Ei tarvitse silittääkään.
Muokkasin peruskaavaani alla olevan kuvan osoittamalla tavalla, niin sain aikaiseksi tuollaiset hihat. (Huomatkaa, miten kaava on teipattu kasaan erinäisistä osista. Samalla kaavalla on tehty imetysmekkoja ja vaikka sun mitä eikä merkinnöistä oikein saa enää selvää.)
Kangasta leikatessa tein pahan virheen, kun en huomannut, että palalaarikankaan yläreuna oli tosi vinoon leikattu. Kävi sitten niin, että kangasta ei riittänyt takakappaleelle niin, että sivusaumojen kohdistukset olisivat menneet kohdilleen. Ei auttanut muu kuin tehdä selkään sauma ja (yrittää) piilottaa se vyön alle. Oikeastaan ihan kiva tuo vyö silti.
Toista mekkoa oikaisin sen verran, että ostin kaupasta topin, johon lisäsin alaosan.
Leikkasin pitkän suorakulmion, muistaakseni kaksi kankaan leveyttä, eli kolmisen metriä. Taitoin tähän ohuenohueeseen Eurokankaan laarilöytöön taitteen yläreunalle ja ompelin siihen päälle rypytyslangan. Kiinnitin nuppineuloilla koko kasan topin päälle ja ompelin ompelukoneen jousto-ompeleella rypytyslangan päältä.
Mietin kauan, kehtaanko esitellä näitä housuja, mutta esittelenpä nyt kuitenkin. Olen nimittäin ihastunut näihin EK:n viskoosikankaisiin ja tein niistä ensimmäiset housut itselleni jo joskus keväällä. Housuista ei tullut oikein täydelliset ja päätin käyttää niitä vain turvallisesti kodin seinien sisäpuolella. Ne nyt vain olivat niin mukavat päällä, että pikku hiljaa reviiri laajeni ensin pihalle, sitten kauppaan jne. Oli tehtävä toiset vähän paremmat.
Ihan on kuminauha vyötäröllä ja lahkeensuissa ja kaikenlaisia mukavuuksia joo. Taskut ja kaikki.
Vielä olisi yhden neidin syysvaatteita esittelemättä, kun kerkeis, kun tuo koulu alkaa ja aiheuttaa taas aikataulumuutoksia tähän meidän arkeen. Huomasin, että meidän tielle on syttynyt katulamput. Se on syksy taas. Sytytetään kynttilöitä.





















































