On alkanut kovin itsenäiseksi tuo meidän kuopus ja arvaattehan sen, mitä se tarkoittaa. Tavallisista ruokalapuista ei ole oikein avuksi, kun herra mättää jogurttia hiukan suuhun ja suurimman osan rinnuksille. No, tyvestähän se on puuhun noustava hänenkin, mutta kyllästyin niin kovasti vaatteidenvaihtoon, että päätin kokeilla tällaista avustusvälinettä:
Kaapin kätköistä löytyi sopiva pala vahakangasta, jonka kanttasin (matonkuteesta tehdyllä) kanttinauhalla ympäri ja leikkasin keskelle aukon pääntielle.
Tein kaksi versiota. Ensimmäiseen laitoin pääntielle kantin sisään kuminauhan, mutta siitä ei tullut ihan riittävän "tiivis" (ja kaula-aukon tiiveys on näissä hommissa aika tärkeää).
Toiseen yksilöön tein sitten ihan vain tarrakiinnityksen niskaan ja se tuntuu toimivan ehkä paremmin.
No joo. Nyt saan sitten pestä vaatteiden sijasta näitä essuja, mutta eipähän tarvitse vaihtaa niin usein vaatteita pojalta, joka inhoaa sitä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti