Tässäpä näitä tammikuussa valmistuneita nyt.
Olen saanut ilon ja kunnian ommella joitakin vaatteita minulle tärkeille ihmisille. Tämän hupparin tein siskolleni. En raskinut tehdä taskuja tai mitään muuta, mikä rikkoo ihanan kankaan.
Anopilleni ompelin mekon Kuosiverstaan kankaasta. Tämä kuosi (josta olen musta-valkoisena tehnyt aiemmin itselleni legginsit), on minulle erityisen rakas. Kuosin suunnittelija Elina on kertonut, että kangas on saanut inspiraation Kivijärven rantakivikoista, juuri niistä, joilla olen kaikki lapsuuteni kesät hyppinyt ja joilla meidän lapset kiipeilee nykyään kesälomilla. Oli mukava, että mummu valitsi juuri tämän kankaan.
Vauvalle tein pikaisen puru- ja rapistelulelun: ompelin tuollaisen päistä kapenevan suorakulmion sisään rapisevaa paistopussia ja solmin kankaan puurenkaan ympärille. Itseni ja meidän sakin vauhdin tuntien näin parhaaksi liittää leluun klipsin, jolla saan sen kiinni esim. kaukaloon tai vauvan vaatteisiin ja pysymään ehkä hetken kauemmin tallessa. (Mekon olen neulonut edelliselle tytölle aikana ennen blogia. Se on nyt tässä vain kuvausrekvisiittana.)
Joinakin hetkinä olen ollut oikein tyytyväinen itseeni, kun olen saanut ommeltua muutaman sellaisen asian, jotka on pitkään pitänyt ommella, mutta joita olen siirtänyt houkuttelevampien juttujen tieltä eteenpäin. Talossa on kuusi lasta, jotka kaikki leikkivät paljon legoilla ja osa vielä sitäkin enemmän. Ehkä se oli tuo joululoma, joka viimein sai minut yrittämään jotain rotia tähän legokaaokseen.
Tein pari legomattoa, jotka toimivat samalla säilytyspusseina. Halkaisija näissä on 150 cm eli käytin kankaan koko leveyden. Ompelin reunaan leveän, n. neljän sentin nauhakujan, jotta kiristysnauha kulkee riittävän hyvin.
Joo on meillä edelleenkin legoja lattialla, mutta eipä ole ainakaan enää sitä lakanaanyyttiä, jonka päällä pojat ennen leikki. Yllättävän hyvin ovat jaksaneet töniä legoja matolle aina siivouspäivänä.
Verson puodin ompelukerhopalasta sain vielä lapaset itselleni. Sisälle laitoin paksua villakangasta, ovat ihanan lämpimät. Kaavan piirtämiseen on tosi kiva ohje ihanassa Tehtaamo-blogissa.
Nyt saan syventyä lempipuuhaani: alkaa ommella vauvalle seuraavan koon vaatteita. Palataan niihin jossain vaiheessa.
Mukavaa alkavaa viikkoa sinulle!
Oletpas sinä saanutkin ommeltua ihania vaatteita. Kiva tuo vauvalelu, hauskanmallinen! Mukavaa alkanutta viikkoa sinulle! :)
VastaaPoistaKiitos! Vauva on kyllä tykännyt myös lelusta, kun se kivasti rapisee.
PoistaKylläpäs oletkin ehtinyt paljon tekemään! Ja niin kivannäköisiä. Legopussit näyttävät oikein toimivilta, jokainen helpotus siivousurakassa on hyväksi :). Vauvalelu on minustakin ihastuttava!
VastaaPoistaKiitos Hanna!
PoistaSitä vaan, että tää on ihanaakin ihanampi blogi. ❤ Kaunis ja inspiroiva. T. Kurkkija
VastaaPoistaVoi kiitos 💛. Tämmöinen kommentti niin lämmittää mieltä.
PoistaIhailen usein täällä ompeluksiasi ja ihmettelen sitä aikaa jonka löydät niiden tekemiseen. Sieviä ja raikkaita; sekä inspiroivia. :)
VastaaPoistaOnko käyttämäsi kaavat omaa tietoasi vai oletko kertonut niitä eteenpäin? Minua kiinnostaisi tietää tyttövauvan puolipotkareiden ja mekkojen kaavan. Minulla on täälä samanmoinen suloisuus, jolle haluaisin ommella p.potkareita ja mekkoja.
Terv: Eeva
Voi kiitos kommentista. Ei kaavat ole mitään salaisuuksia, mutta esim. nuo kaksi kaavaa olen itse muokannut, joten sikäli niitä ei oikein ole saatavilla. Voin kyllä esim. lähettää sulle niistä kuvat sähköpostiin, jos siitä on apua. Sukkisten kaava on muokattu vanhasta potkuhousukaavasta, jonka alkuperää en tiedä ja mekko on myös niin muokattu, ettei alkuperäisestä kaavasta taida olla iloa. Tuollaisen mekon saa aika kivasti piirrettyä hyvästä bodysta helmaa leventämällä.
VastaaPoistaOikein näppärä legolaukku! Onnittelut ideasta!
VastaaPoista