Olin siis jo peitellyt ompelukoneet pariksi viikoksi kesälomareissujen takia ja olin muka niin huojentunut siitä, ettei nyt hetkeen tule ommeltua. Löysinpä itseni sitten juhannuspäivänä istumasta puhtaan ja kiiltävän ompelupöydän äärestä, selailemassa Mekkotehdasta ja katselemassa puuvillakankaita.
Minulla on sellainen periaate, että en ompele sunnuntaisin enkä muutenkaan pyhäpäivinä. Kyllähän se monesti saattaa vaikkapa jonain helatorstaina, ylimääräisenä vapaapäivänä, pikkuisen houkutella tuo ompeluhuone, mutta olen huomannut, että tuo periaate on kuitenkin hyvä: vaikka harrastus on kuinka rakas, tauot ovat välillä paikallaan.
Juhannuksenpyhät pyörittelin tätä unikkokangasta mielessäni ja eilen sitten ompelin vielä yhden mekon.
En ole mikään unikkokankaan suuri ystävä, mutta jostain syystä tykkään ihan hirveästi tästä alkuperäisestä väristä.
Mekkotehtaasta piirsin Orelman koossa 98/104 cm tälle lapselle, jolle yleensä teen vaatteet koossa 116 cm. Helmaa pidensin viitisen senttiä, kauluksen kiristin tiukemmalle kuin ohjeessa käskettiin. Onneksi tiesin kokemuksesta, että Mekkotehtaan koot ovat isoja.
Saipahan tyttö mekon ja äiti ommella!
Ihastuttava mekko <3 Tämäkin mekko on kyllä tosi kauniin mallinen. Itsellä on vaan jäänyt aika vähälle mekkotehtaan mekkojen ompelu, sillä vielä tähän mennessä en ole osannut tehdä niistä sopivan kokoisia, koot kun ovat niin reiluja. Pienempinä olen ne toki tehnytkin, mutta silti ne eivät ole istuneet kovin hyvin. Täytyy siis harjoitella edelleen :)
VastaaPoistaMukavaa reissua teille!
Kiitos Kaaru! Mullakin meni monta ihanaa kangasta pilalle ennenkuin uskoin, että pitää todellakin tehdä monta kokoa pienempi ja vielä sittenkin kaula-aukot tahtoo olla isoja.
PoistaVoi kuinka tuttuja ajatuksia. :) Jotenkin nuo ideat nousevat pintaan juuri silloin kun olisi jotain tärkeämpääkin tekemistä, aina vain olisi mielessä vielä yksi pikku juttu jonka ehtii tehdä nopeasti. :) Mekkotehtaan kuvat ovat inspiroivia, kaavoja tosin saa ehkä vähän aina soveltaa että saa hyvän kokoisen. :)
VastaaPoistaHeh! Mullakin kävi vähän samalla tavalla. Maanantaina siivosin ompsun ja ajattelin, että jatkan ompeluja lomareissun jälkeen. Niinpä vain hoksasin torstaiaamuna, että minäpä vielä viime tipassa ompelen itselleni lippahuivin ja Naperolle lierihatun. Piti olla nopea juttu, mutta kyllä se ilta koitti ennen kuin ompsun siivosin uudestaan. :) Mutta nätin mekonhan sinä sait tehtyä. :)
VastaaPoistaNäinhän se menee! Ompelu vaan on niin kivaa!
PoistaNäinhän se menee! Ompelu vaan on niin kivaa!
PoistaKivan näköinen mekko :). Hyvin tutulta kuulostaa ompelun suhteen. Minäkin pyrin pitämään juhlapyhinä taukoa, vaikka miten ne koneet huutelee ompelemaan. Aina ei onnistu ;)
VastaaPoistaJännä huomata taas tämä, että kun nyt olen pitänyt viikon ompelutaukoa pitkän innostuneen ompelujakson jälkeen, ei enää niin teekään mieli ompelemaan. Ehkä tauot on ihan hyväksi :).
PoistaJännä huomata taas tämä, että kun nyt olen pitänyt viikon ompelutaukoa pitkän innostuneen ompelujakson jälkeen, ei enää niin teekään mieli ompelemaan. Ehkä tauot on ihan hyväksi :).
PoistaJännä huomata taas tämä, että kun nyt olen pitänyt viikon ompelutaukoa pitkän innostuneen ompelujakson jälkeen, ei enää niin teekään mieli ompelemaan. Ehkä tauot on ihan hyväksi :).
Poista