Pikaisesti tulin vain kertomaan, että olen ommellut sellaisia juttuja, joiden ompelemista rakastan. Olen ommellut tyttövauvan mekkoja.
Ei ole tyttövauvaa talossa eikä lähimaillakaan, mutta ompelin kokeeksi myyntiin Facebookin ommeltujen vaatteiden kirppikselle.
Tilkkukoriakin yritin epätoivoisesti tyhjentää, vaikka ei se tuntunut vajenevan. Tein tupsut trikoisiksi samalla tavalla kuin keväällä. Ovat kestäneet pesuja ja olen ollut ihan tyytyväinen kaikin puolin tähän tekniikkaan. Myyntiin tein, mutta enpäs ihan raskinutkaan sitten, vaan nappasin omilleni muutaman kuitenkin.
Tämä kännykkäpussi ja avainnauha tulikin sitten ihan tarpeeseen ja suoraan käyttöön meidän ekaluokkalaiselle. Niskaan laitoin tarran kaiken varalta, kun aina hirvittää nämä kaulassa roikkuvat narut näiden pikkuapinoiden kiipeilyjä seuratessa. Kiinnitin sivuun pienen lenkin, jossa poika saa pitää avaimiaan, jos tämä nyt auttaisi vähän tätä joka-aamuista "missämunavaimet", "missämuntakki", "äitimissämunkengät" -rumbaa. (Ei sillä, että tämä kyseinen ekaluokkalainen olisi mitenkään heikoin lenkki näissä asioissa tässä perheessä, mutta joka aamu on jollakin jotakin hukassa ja saattaapa olla perheen äidilläkin.)
Osa mekoista ja pipoista on vielä myymättä, joten jos joku kiinnostaa, niin laita sähköpostia.
Suloisia pieniä mekkoja. Trikootupsu onkin minulle uusi tuttavuus, mennyt jotenkin aiemmin ohi. Tuo onkin hauska idea, käytätkö siellä sisällä jotain täytteenä? Näppärä pussi, toivottavasti hieman helpottaa tavaroiden etsimistä :).
VastaaPoistaKiitoksia Hanna! Olen täyttänyt tupsut trikoolla. Kestävät pesua hyvin, kun noista villaisista tupsuista ei aina tiedä... Vaikka huopunut villatupsu on kyllä myös kiva.
Poista