Uima-asuste ynnä muuta kuopukselle

Kun emme päässeet tänä juhannuksen jälkeisenä viikonloppuna reissuun sinne, minne mieli olisi tehnyt, päivitän nyt sitten tänne näitä viime viikkojen ompeluksia.

Kuopukselle pari kesäpaitaa. Isommilta perittyjä hällä on kyllä melko korkea pino, mutta ovathan ne jo aika nuhjaantuineita ja käytettyjä. 

Kaavana hyvä t-paitakaava lehdestä OB 3/11, koossa 92 cm.

Kangas ei oikein meinannut riittää, niin oli pakko keksiä jotain. Selkäpuolelle tällainen raita siis.

Poikariepu ilahtuu joka kerta, kun näkee tämän paidan, koska tässä on palloja. Siinä kestääkin hyvä tovi, kun poikanen osoittelee kaikki paidan pallot läpi, edestä ja takaa, ja ilahtuu joka pallon kohdalla yhtä paljon. Osaisipa itsekin ilahtua samalla tavalla kuin puolitoistavuotias.

Muutaman kerran on jo uitu jääkylmissä vesissä ja kuopus on suorittanut toimenpiteen ilman asusteita. Kaapista löytyi tällaista Eurokankaan "uikkarikangasta" ja nyt on tilanne korjattu. Tein paidankin, jos sattuisi helteet tulemaan, niin ei tarvitse pelätä, palaako pienen uimarin iho.

Kovin on tyköistuvaa sorttia, mutta niinhän ne kai uimapuvut ruukaa olla.

Tosiasiassa tähän mennessä ei ole t-paitoja tai uikkareitakaan paljon tarvittu. Sen sijaan tätä hupparia on käytetty ja käytetty. Kiitos taas sinne sisko-kullalle, joka lahjoitti vanhan hupparinsa. Säästin vetoketjun, etutaskun ja resorit. Lisäsin hupun vuorin ja nyörit. Halusin nuo nyöritkin, vaikka nehän saattavat olla lapselle vaaralliset. Kiinnitin ne niin, että niistä ei voi kiristää, niin ovat turvalliset.

Päähineitä

Ompelin kuopukselle lippiksen.

Samaan syssyyn innostuin tekemään kesäpäähineen myös neitokaiselle. Hän valitsi pinkin, yllätys yllätys.

Pojan lakki kuudesta ja tytön neljästä kiilasta. Kuudella tulee pyöreämpi ja tahdoin tyttärelle tuollaisen mummomaisen.

Päällyskankaissa on tukikankaat antamassa ryhtiä.

Lippiksessä on takana kuminauha ja päälaella nappi, kuten kuvasta voi päätellä.

Sisällä on puuvillakankaasta vuori, joka on huonosti silitetty, minkä voi myös päätellä kuvasta.

Ei se kuitenkaan taaskaan ihan näin helposti onnistunut. Ensimmäisestä lippiksestä tuli liian pieni. 

Jostain syystä toisesta lippiksestä tuli vielä pienempi. Mutta kolmannesta tuli onneksi sopiva.

Ja kesälakkien myötä täällä on kesä. 

Ei kumisaappaita, ei takkeja, vaan aurinko ja kesäiset rannat ja metsät!

Helppo hame ja selvitys kuinka sen tein

Ommella surautin neitokaiselle pari kesähametta, kun juoksenteli pitkin raitteja sukkahousuissa. 

Näitä olen tehnyt lukuisia ennenkin, mutta joka kerta joudun muistelemaan mittoja ja senttejä. Kirjaanpa siis tänne muistiin muutaman jutun itseäni ja ehkäpä teitä lukijoitakin varten. Tämä alla oleva pätee 3-4-vuotiaalle tyttölapselle. Silloinhan sitä on ihminen parhaassa hameiässä.

Ensin tarvitaan neliönmuotoinen kangaspala, joka taitellaan nelinkerroin niin, että sivujen mitta on 34 cm. Koko kangaspalan mitat ovat luonnollisesti tällöin 68 x 68 cm. Jos riittävän isoa tai sopivan mallista palaa ei löydy, voit ottaa myös kaksi 34 x 68 cm:n palaa. Esimerkiksi vanhoista matalista verhokapoista saa tällä tapaa hameen näppärästi. Ja mitat eivät ole ihan justiinsa, kunhan on neliö.

Seuraavaksi neliöstä leikataan "keskeltä" eli sieltä, missä ei ole kankaan reunoja vaan ainoastaan taitteet pois pala kuvan osoittamalla tavalla (oikea yläreuna). Palan molemmat sivut 10 cm ja samoin säde koko matkalta. Tästä aukosta tulet pian pujottamaan lapsesi läpi, se on siis vyötärö. 

Sitten leikataan kuvassa vasemmassa alanurkassa oleva suorakulma kaarevaksi niin, että säde (=mitta oikeasta yläkulmasta vasempaan alareunaan) säilyy koko ajan saman mittaisena eli 24 cm. 

Kun kangas aukaistaan, se näyttää tältä. Nyt ollaan jo pitkällä. Enää tarvitsee ommella resori (ympyräksi ommeltuna, kaksinkerroin taitettuna ja venytettynä) tuohon aukkoon ja huolitella alareuna. 

Ja sitten vain helmat hulmuamaan. 

Juhlamekot

On taas toukokuun viimeinen päivä.

Juhlittiin ylioppilasta pitsimekoissa. 

Eurokankaan joustopitsiä äidille ja tyttärille, vuoritettuna EK:n joustavalla vuorikankaalla. (Juhlissahan tarvitaan joustoa, tunnetusti.)

Valkoisen vuorikankaan ansiosta pitsin kuvio erottui kivasti. Kiitos tästä ideasta kuuluu Eurokankaan myyjälle.

- - - -

Mutta tosiaan toukokuun viimeinen. Eilen juhlittiin uusia, nuoria ylioppilaita.

Edessä on pitkä ja valoisa Lapin kesä:

"Täällä on kosket ja metsien maa,

polkuja, niukasti poljetuita,

nevoja, joille johdattaa 

yksinäisiä pitkospuita,

kuikan huutoa vihlovaa,

huurua ruskeavetisten soitten,

sammalta, jolle puhkeaa,

kyynel kirpeä karpaloitten..."

(Mistähän juuri tämä Aaro Hellaakosken runo tuli mieleen? Ehkä tuon ylioppilaslakin takia, jonka kaivoin varaston perältä esille perhekuvaa varten. Oi nuoruus...)

Pojille

Pitkin kevättä meidän pojankoltiaisille ommeltuja perusvaatteita aion seuraavaksi esitellä.

Vaikka ei näissä sen kummempaa esittelemistä ole. 

Peruskollarit polvipaikoilla, koska kaikki edelliset ovat kuluneet polvista puhki. Onpahan paikat valmiina. Käytännöllisyys kunniaan.

Kankaat R-collectionilta,

Kaava OB 1/2012

Ensi syksyn ekaluokkalaiselle seiskapaita synttäreille. 

 Kaikki lasten synttärit on erityisiä, mutta seiskasynttärit jotenkin erityisen erityisiä. Kohta se on koulussa, kohta se kasvaa pois minun silmieni alta ja sanojeni ulottuvilta, tämäkin poika.

Numeron ompelin suoralla ompeleella kiinni ja hyvin on pesuissa pysynyt. Siksakki tahtoo vetää ja vaatii tukikankaan, mutta suoralla onnistui ilman tukikangasta.

Velour Metsolasta,

Kaava OB 1/2012, huppu lisätty.

Huutavaan yövaatepulaan pieni parannus. Näissäkin polvipaikat, koska polvet, kuten sanottua, kuluu puhki. (Nukkuukohan ne kontallaan, vai miten ihmeessä?)

Kanttasin paidan Mumintalon kiinnostavalla kanttausohjeella. En ole koskaan älynnyt, että näinkin tämän voi tehdä. 

Kangas ikivanhasta Nanson erästä,

kaavasta ei enää hajuakaan, koska ommeltu kauan sitten. Liekö jo polvet puhki, en halua mennä tarkistamaan.

Ja vielä pari kesäpaitaa digiprinttitrikoosta. 

En uskonut koskaan ostavani näitä digiprinttikankaita, mutta toisin kävi.

Taannoisella Luulajan reissulla satuin huomaamaan tämän kankaan ja muistin äitiä kaipaavat pienet kullanmurut kaukana kotimaassa. Kuinka heidän silmänsä loistaisivatkaan, jos toisin heille tuliaisina tätä (mielestäni aika rumaa) kangasta, jossa on villieläinten kuvia. Ja ostin tätä sen verran, että sain molemmille viikareille t-paidat.

Printti ei oikein kuvissa näy, mutta tuollaiset paidat on nyt tehty. Kaava oli joku ikivanha itse muokattu raglanpaitakaava ja olikin yllättävän hankala homma tehdä näistä lyhythihaiset. Että melkolailla epätäydelliset paidat, mutta pojat tykkäävät paidoista ja sehän on pääasia se.

Nyt alkaa olla kameran muistikortti purettu. Ompelut on viime aikoina olleet vähissä, kun ulkona riittää puuhaa. Mutta on mulla uusi iso ompelupöytä ja monta ideaa, kunhan vain kerkiän. 

Ps. Kuulin, että Ilta-sanomien blogilista, jonka kautta moni käsittääkseni seuraa tätä blogia, lakkaa toimimasta piakkoin. Jos haluat edelleen seurata Ompeluhuoneen meininkiä, liity lukijaksi Bloggerissa tai Bloglovinissa tai tykkää Facebook-sivusta tai sähköpostillakin voi seurata. 

Mukavaa, kun blogia luetaan, ei tätä muuten tulisi pidettyä.

Joutuukohan se armas aika?

Suvivirteen on enää reilut kaksi viikkoa. Vettä sataa, kylmää on, keväästä ei oikein vielä tietoakaan näillä seuduilla.

Mutta se tulee taas jonakin aamuna yllättäen.

Ja sitten ei tarvita enää aluspaitaa eikä sukkahousuja.

(Kangas Marimekon Puketti)

Kesähaalarin kaavan löysin Suuren käsityölehden numerosta 5-6/2014. 

Kaula-aukko on minun makuun vähän liian avara, mutta menee aluspaidan kanssa. 

Haalarin kangas on ostettu Ruotsin Luulajasta. Samaa kangasta on myyty muistaakseni mm. Metsolassa, mutta Ruotsissahan hintataso on huomattavasti alempi.

Itselle muistiin kuva pussista, kun joka kerta (eli ei kovin usein) Luulajassa käydessäni etsin tätä edullista kangaskauppaa, joka sijaitsee kaupungin suurimmassa kauppakeskuksessa juuri toisessa päässä kuin H&M. 

Nyt hypitään sohvalla, mutta trampoliini on jo koottu.

Pitsiä ja pantteria

Pitsikangas Eurokankaasta. 

Kaava OB 1/2012.

Ei vuorta. Voi vaihdella erilaisia toppeja ja paitoja alle.

Ja sitten Eurokankaan palalaarissa oli tällaista pantterikangasta. Itsekseni en olisi ikikuunapäivänä ostanut tätä, mutta ostin, koska lapsi niin kovasti halusi.

Muutamia kaavoja yhdistelemällä kasasin haalarin kesäksi.

Ja sieltähän se kesä tulee, kun vappukin jo oli ja meni.